Joh. 4:1-2     Kun Herra sai tietää että fariseukset olivat kuulleet, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes (vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan Hänen opetuslapsensa kastoivat),
 
Joh. 4:3-4     Hän poistui Juudeasta, ja meni taas Galileaan. Mutta Hän joutui kulkemaan Samarian kautta.
 
Joh. 4:6 Kun Jeesus oli väsynyt matkustamisesta, Hän istui vesilähteen reunalle.
 
Joh. 4:7 Silloin eräs Samarian nainen tuli keräämään vettä. Jeesus sanoi hänelle:
 
Joh. 4:7 Anna minulle juotavaa.
 
Joh. 4:9-10     Samarian nainen sanoi Hänelle: "Kuinka sinä joka olet juutalainen pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Juutalaiset eivät nimittäin seurustele samarialaisten kanssa. Jeesus vastasi hänelle:
 
Joh. 4:10 Jos tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on joka sanoo sinulle "anna minulle juotavaa", sinä pyytäisit Häneltä, ja Hän antaisi sinulle elävää vettä.
 
Joh. 4:13-14     Jokainen joka juo tätä vettä, tulee uudestaan janoiseksi, mutta joka juo sitä vettä jota minä annan hänelle, sille ei tule koskaan jano, vaan se vesi jota minä annan hänelle, tulee hänessä sen veden lähteeksi joka kumpuaa ikuiseen elämään.
 
Joh. 4:16 Mene, kutsu miehesi ja tulkaa tänne.
 
Joh. 4:17 Nainen vastasi: "Minulla ei ole miestä." Jeesus sanoi hänelle:
 
Joh. 4:17-18     Oikein sinä sanoit: "ei minulla ole miestä", sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se joka sinulla on nyt, ei ole sinun aviomiehesi. Siinä sanoit totuuden.
 
Joh. 4:19 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, minä näen että Sinä olet profeetta.
 
Joh. 4:20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella, ja te sanotte että Jerusalemissa on se paikka jossa pitäisi kumartaen rukoilla."
 
Joh. 4:21 Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin te ette rukoile Isää tällä vuorella, ettekä Jerusalemissa.
 
Joh. 4:22 Te kumarratte sitä mitä te ette tunne. Me kumarramme sitä minkä me tunnemme, sillä pelastus on juutalaisista.
 
Joh. 4:23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin aidot rukoilijat rukoilevat Isää Hengessä ja totuudessa, sillä sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo.
 
Joh. 4:24 Jumala on Henki, ja jotka Häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla Hengessä ja totuudessa.
 
Joh. 4:27 Silloin Hänen opetuslapsensa saapuivat sinne, ja he ihmettelivät että Hän keskusteli sen naisen kanssa.
 
Joh. 4:31-32     Opetuslapset pyysivät Häntä: "Rabbi, syö!" Mutta Hän sanoi heille:
 
Joh. 4:32 Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.
 
Joh. 4:34 Minun ruokani on se että teen lähettäjäni tahdon, ja toteutan Hänen tekonsa.
 
Joh. 4:35 Ettekö te sano: "Vielä neljä kuukautta, niin sadonkorjuu tapahtuu"? Minä sanon teille: nostakaa katseenne ja katselkaa peltoja, kuinka ne ovat vaalenneet leikattaviksi.
 
Joh. 4:36 Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kerää satoa ikuiseen elämään, jotta kylväjä ja leikkaaja saisivat iloita yhdessä.
 
Joh. 4:37 Tässä on nimittäin totta se sana, että toinen on kylväjä, ja toinen on leikkaaja.
 
Joh. 4:38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä josta te ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat nähneet vaivan, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille.
 
Joh. 4:43 Näiden kahden päivän kuluttua Hän lähti sieltä Galileaan.
 
Joh. 4:44 Jeesus todisti nimittäin omakohtaisesti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.
 
Joh. 4:45 Kun Hän saapui Galileaan, galilealaiset ottivat Hänet vastaan, koska he olivat nähneet kaiken mitä Hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana. Hekin olivat nimittäin saapuneet juhlille.
Mat. 13:2-3     Hänen luokseen kokoontui paljon kansaa. Sen vuoksi Hän astui veneeseen ja istuutui sinne, ja kaikki kansa seisoi rannalla. Hän puhui heille paljon vertauksilla:
 
Mat. 13:3 Kylväjä meni kylvämään.
 
Mat. 13:4 Hänen kylväessään jotkut siemenet putosivat tien viereen, ja linnut tulivat syömään ne.
 
Mat. 13:5 Toiset siemenet putosivat kalliolle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat nopeasti oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
 
Mat. 13:6 Auringon noustua ne paahtuivat, ja ne kuihtuivat kun niillä ei ollut juurta.
 
Mat. 13:7 Jotkut siemenet putosivat piikkipensaisiin, ja piikkipensaat nousivat ja tukahduttivat ne.
 
Mat. 13:8 Vielä jotkut siemenet putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, ja mikä kolmekymmentä.
 
Mat. 13:9 Jolla on korvat, se kuulkoon.
Mat. 13:18 Kuunnelkaa siis te vertausta kylväjästä.
 
Luu. 8:11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
 
Mat. 13:19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä sitä, tulee paha ja poimii pois sen mikä kylvettiin hänen sydämeensä. Tämä on se mikä kylvettiin tien viereen.
 
Mat. 13:20-21     Mikä kylvettiin kalliolle, on sellainen joka kuulee sanan ja ottaa sen heti iloiten vastaan, mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää vain jonkun aikaa. Kun tulee ahdistus tai vaino sanan takia, hän perääntyy heti pois.
 
Mat. 13:22 Mikä taas kylvettiin piikkipensaisiin, on sellainen joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huolet ja rikkauden houkutukset tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.
 
Mat. 13:23 Mutta se mikä kylvettiin hyvään maahan, on sellainen joka kuulee sanan, ymmärtää sen ja tuottaa satoa, ja tekee mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.
Mat. 13:24 Taivaan valtakuntaa voidaan verrata mieheen, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa.
 
Mat. 13:25 Mutta ihmisten nukkuessa tuli hänen vihamiehensä kylvämään rikkaruohoja viljan sekaan, ja meni sitten pois.
 
Mat. 13:26 Kun vilja kasvoi ja teki satoa, silloin rikkaruohokin tuli näkyviin.
 
Mat. 13:27 Silloin perheen isännän palvelijat tulivat sanomaan hänelle: "Isäntä, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on sitten tullut rikkaruohoja?"
 
Mat. 13:28 Hän sanoi heille: "Sen on tehnyt vihamies." Niin palvelijat sanoivat hänelle: "Haluatko että menemme keräämään sen pois?"
 
Mat. 13:29 Mutta hän sanoi: "En, jotta rikkaruohoa kerätessänne te ette nyhtäisi myös viljaa sen mukana.
 
Mat. 13:30 Antakaa molempien kasvaa yhdessä sadonkorjuuseen asti. Sitten sadonkorjuun aikana minä sanon leikkaajille: Kootkaa ensin rikkaruoho, ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi. Mutta vilja kerätkää minun varastooni."
Mar. 4:26 Jumalan valtakunta on sellainen kuin jos mies kylvää siementä maahan.
 
Mar. 4:27 Öin ja päivin hän nukkuu tai on valveilla, ja siemen nousee oraalle ja kasvaa. Hän ei itse tiedä, miten se tapahtuu.
 
Mar. 4:28 Maa tuottaa viljan ihan itsekseen: ensin varren, sitten tähkän, ja sitten täyden jyvän tähkään.
 
Mar. 4:29 Mutta kun sato on kypsynyt, hän lähettää pian sinne viikatteen käyttäjiä, koska sadonkorjuun aika on käsillä.
Luu. 13:18 Millainen on Jumalan valtakunta, mihin vertaisin sitä?
 
Mat. 13:31 Taivaan valtakunta on sinapin siemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
 
Mat. 13:32 Se on pienimpiä kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on suurimpia viherkasveista ja siitä tulee puu, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
 
Mat. 13:33 Taivaan valtakunta on hapatteen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen kulholliseen jauhoja, kunnes se kaikki happani.
Mat. 13:37 Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
 
Mat. 13:38 Pelto on maailma. Hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta rikkaruohoja ovat pahan lapset.
 
Mat. 13:39 Vihamies joka kylvi ne on paholainen. Sadonkorjuun aika on maailman loppu, ja leikkaajia ovat enkelit.
 
Mat. 13:40 Samoin kuin rikkaruohot kootaan ja poltetaan tulessa, niin tulee tapahtumaan maailman lopussa:
 
Mat. 13:41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he keräävät hänen valtakunnastaan kaikki jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,
 
Mat. 13:42 ja heittävät heidät tuliseen liekkimereen. Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.
 
Mat. 13:43 Silloin oikeamieliset loistavat Isänsä valtakunnassa kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.
   
KR38           kronologinen
KR38           aiheittain ryhmitelty
KR38PU       kronologinen
KR38PU       aiheittain ryhmitelty