Joh. 4:1-2     Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes — vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa —
 
Joh. 4:3-4     jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan. Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.
 
Joh. 4:6 Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle.
 
Joh. 4:7 Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle:
 
Joh. 4:7 Anna minulle juoda.
 
Joh. 4:9-10     Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
 
Joh. 4:10 Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: "anna minulle juoda", niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
 
Joh. 4:13-14     Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.
 
Joh. 4:16 Mene, kutsu miehesi ja tule tänne.
 
Joh. 4:17 Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä." Jeesus sanoi hänelle:
 
Joh. 4:17-18     Oikein sinä sanoit: "ei minulla ole miestä", sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden.
 
Joh. 4:19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
 
Joh. 4:20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
 
Joh. 4:21 Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
 
Joh. 4:22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
 
Joh. 4:23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
 
Joh. 4:24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.
 
Joh. 4:27 Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa.
 
Joh. 4:31-32     Opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!" Mutta hän sanoi heille:
 
Joh. 4:32 Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.
 
Joh. 4:34 Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.
 
Joh. 4:35 Ettekö sano: "Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu"? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.
 
Joh. 4:36 Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.
 
Joh. 4:37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.
 
Joh. 4:38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille.
 
Joh. 4:43 Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.
 
Joh. 4:44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.
 
Joh. 4:45 Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille.
Mat. 13:2-3     Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla. Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi:
 
Mat. 13:3 Katso, kylväjä meni kylvämään.
 
Mat. 13:4 Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
 
Mat. 13:5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
 
Mat. 13:6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
 
Mat. 13:7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
 
Mat. 13:8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
 
Mat. 13:9 Jolla on korvat, se kuulkoon.
Mat. 13:18 Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä.
 
Luu. 8:11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
 
Mat. 13:19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
 
Mat. 13:20-21     Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan; mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
 
Mat. 13:22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.
 
Mat. 13:23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.
Mat. 13:24 Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
 
Mat. 13:25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
 
Mat. 13:26 Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
 
Mat. 13:27 Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: "Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?"
 
Mat. 13:28 Hän sanoi heille: "Sen on vihamies tehnyt." Niin palvelijat sanoivat hänelle: "Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?"
 
Mat. 13:29 Mutta hän sanoi: "En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.
 
Mat. 13:30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani."
Mar. 4:26 Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
 
Mar. 4:27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
 
Mar. 4:28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.
 
Mar. 4:29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä.
Luu. 13:18 Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin?
 
Mat. 13:31 Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
 
Mat. 13:32 Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
 
Mat. 13:33 Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.
Mat. 13:37 Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
 
Mat. 13:38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
 
Mat. 13:39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.
 
Mat. 13:40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
 
Mat. 13:41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,
 
Mat. 13:42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
 
Mat. 13:43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.
   
KR38           kronologinen
KR38           aiheittain ryhmitelty
KR38PU       kronologinen
KR38PU       aiheittain ryhmitelty