Kaikki Jeesuksen opetukset

Mat. 5:21	Te olette kuulleet sanottavan entisaikojen ihmisille: "älä tapa", ja "joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion".

Mat. 5:22	Mutta minä sanon teille: jokainen joka suuttuu veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Ja joka sanoo veljelleen "sinä typerys", on ansainnut suuren neuvoston tuomion. Ja joka sanoo "sinä hullu", on ansainnut kadotuksen tulen.

Mat. 5:23	Sen vuoksi, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan,

Mat. 5:24	jätä lahjasi siihen alttarin luokse, ja käy ensin tekemässä sovinto veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

Luu. 12:57	Miksi ette sovi keskenänne, mikä olisi oikein kaikille?

Mat. 5:25	Suostu nopeasti sopimaan riitakumppanisi kanssa, niin kauan kuin olet vielä hänen kanssaan tiellä, jottei riitakumppanisi haastaisi sinua tuomarin luokse, ja tuomari antaisi sinua vanginvartijalle, ja ettei sinua laitettaisi vankilaan.

Mat. 5:26	Varmasti minä sanon sinulle: sieltä et pääse pois, ennen kuin maksat viimeisenkin kolikon.

Mat. 6:9	Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaassa! Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.

Mat. 6:10	Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Mat. 6:11	Anna meille tänään meidän jokapäiväinen ruokamme,

Mat. 6:12	ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme.

Mat. 6:13	Äläkä saata meitä synnin kiusaukseen, vaan suojele meitä pahalta. Sillä Sinun on valtakunta, voima ja kunnia ikuisesti. Amen.

Mat. 6:14	Jos te annatte anteeksi ihmisille heidän väärät tekonsa, myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.

Mat. 6:15	Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, myöskään teidän Isänne ei anna anteeksi teidän vääriä tekojanne.

Luu. 6:36	Olkaa armollisia, samoin kuin teidän Isänne on armollinen.

Luu. 6:37	Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita. Älkää lausuko kadotustuomiota, niin teillekään ei lausuta kadotustuomiota. Antakaa anteeksi, niin teillekin annetaan anteeksi.

Luu. 6:38	Antakaa niin teille annetaan. Teidän syliinne annetaan hyvä mitta-astia, täyteen sullottu ja ravisteltu ja kukkurainen.

Mat. 7:2	Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidätkin tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teillekin mitataan.

Mat. 7:3	Kuinka näet pienen roskan joka on veljesi silmässä, jos et huomaa suurta oksaa omassa silmässäsi?

Mat. 7:4	Kuinka voit sanoa veljellesi: "anna kun otan pienen roskan silmästäsi", mutta sinun omassa silmässäsi on suuri oksa?

Mat. 7:5	Sinä tekopyhä, ota ensin suuri oksa pois omasta silmästäsi, niin näet ottaa pienen roskan pois veljesi silmästä.

Mat. 7:6	Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, jotta ne eivät tallaisi niitä jalkoihinsa, ja kääntyisi ja repisi teitä.

Mat. 9:9	Kulkiessaan ohi eräästä paikasta, Jeesus näki miehen nimeltä Matteus istumassa tulliasemalla, ja sanoi hänelle:

Mat. 9:9	Seuraa minua.

Mat. 9:9-10	Niin tämä nousi ja seurasi Häntä. Kun Hän ruokaili hänen kodissaan, sinne tuli monta epärehellisessä maineessa olevaa veronkerääjää ja syntistä, ja he ruokailivat Jeesuksen ja Hänen opetuslastensa kanssa.

Mat. 9:11-12	Kun fariseukset näkivät sen, he sanoivat Hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän Opettajanne syö epärehellisten veronkerääjien ja syntisten kanssa?" Kun Jeesus kuuli sen, Hän sanoi:

Mat. 9:12	Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Mat. 9:13	Menkää ja oppikaa mitä tämä on: "Armollisuutta minä tahdon, enkä uhria."

Luu. 5:32	En ole tullut kutsumaan parannukseen viattomia, vaan syntisiä.

Luu. 7:36	Eräs fariseuksista pyysi Häntä aterialle kanssaan. Niin Hän meni fariseuksen taloon, ja asettui ruokailemaan.

Luu. 7:37	Siinä kaupungissa oli nainen joka eli syntisesti. Kun hän sai tietää että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, hän toi alabasteri-pullon täynnä hajuvoidetta

Luu. 7:38	ja asettui Hänen taakseen Hänen jalkojensa kohdalle. Hän itki ja alkoi kastella Hänen jalkojaan kyynelillään, ja kuivasi ne päänsä hiuksilla, ja suuteli Hänen jalkojaan ja käsitteli ne hajuvoiteella.

Luu. 7:39-40	Kun se fariseus joka oli kutsunut Hänet näki tämän, hän ajatteli mielessään: "Jos tämä olisi profeetta, Hän tietäisi mikä ja millainen tuo nainen on, joka Häneen koskee: että hän on syntinen." Niin Jeesus vastasi hänelle:

Luu. 7:40	Simon, Minulla on jotain sanottavaa sinulle.

Luu. 7:41	Lainojen antajalla oli kaksi velallista: toinen oli velkaa viisi sataa hopearahaa, ja toinen viisikymmentä.

Luu. 7:42	Kun heillä ei ollut millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?

Luu. 7:43	Simon vastasi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi."

Luu. 7:43-44	Oikein sinä ratkaisit. Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi, etkä sinä antanut edes vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli minun jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.

Luu. 7:45	Sinä et antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lopettanut suutelemasta minun jalkojani siitä asti kun saavuin sisälle.

Luu. 7:46	Sinä et rasvannut öljyllä minun päätäni, mutta tämä käsitteli hajuvoiteella minun jalkani.

Luu. 7:47	Sen vuoksi minä sanon sinulle: tämän monet synnit on annettu anteeksi. Hän nimittäin rakasti paljon. Mutta jolle annetaan anteeksi vähän, se rakastaa vähän.

Luu. 7:48	Sitten Hän sanoi naiselle:

Luu. 7:48	Sinun syntisi on annettu anteeksi.

Luu. 7:49-50	Muut aterialla olijat alkoivat ajattelemaan mielessään: "Kuka tämä on, joka antaa synnitkin anteeksi?" Mutta Hän sanoi naiselle:

Luu. 7:50	Sinun uskosi on pelastanut sinut, mene rauhaan.

Joh. 8:1-2	Jeesus meni Öljymäelle, ja aikaisin aamulla Hän saapui taas pyhäkköön. Hänen luokseen tuli paljon kansaa, ja Hän istuutui opettamaan heitä.

Joh. 8:3	Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat Hänen luokseen aviorikoksesta kiinni otetun naisen, asettivat hänet keskelle

Joh. 8:4	ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, tekemästä aviorikosta.

Joh. 8:5	Mooses on antanut meille laissa käskyn, että tuollaiset pitää kivittää kuoliaaksi. Mitä Sinä sanot?"

Joh. 8:6-7	Silloin Jeesus kumartui alas, ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he edelleen jatkoivat kyselemistä Häneltä, Hän nousi seisomaan ja sanoi heille:

Joh. 8:7	Se joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisenä häntä kivellä.

Joh. 8:8	Sitten Hän kumartui taas alas, ja kirjoitti maahan.

Joh. 8:9	Kun he kuulivat tämän, heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi. Niin he menivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmista alkaen aina viimeisiin asti. Siihen jäi vain Jeesus ja nainen, joka seisoi Hänen edessään.

Joh. 8:10	Kun Jeesus nousi seisomaan, eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, Hän sanoi hänelle:

Joh. 8:10	Nainen, missä he ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan tuominnut sinua?

Joh. 8:11	Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle:

Joh. 8:11	En minäkään tuomitse sinua. Mene, äläkä jatkossa tee enää syntiä.

Mat. 12:31	Siksi minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anneta anteeksi.

Mat. 12:32	Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi. Mutta jos joku sanoo jotain Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

Mar. 3:30	He olivat nimittäin sanoneet: "Hänessä on saastainen henki."

Mat. 12:33	Tehkää puu joko hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tai tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi. Sillä hedelmistään puu tunnetaan.

Luu. 6:43	Ei ole hyvää puuta joka tekee huonoa hedelmää, eikä huonoa puuta joka tekee hyvää hedelmää.

Luu. 6:44	Eihän viikunoita kerätä piikkipensaasta, eikä viinirypäleitä kerätä orjanruusu-pensaasta.

Mat. 12:34	Te kyykäärmeiden sikiöt, kuinka te voisitte puhua hyvää, kun te itse olette pahoja? Sillä sydämen täyteydestä suu puhuu.

Mat. 12:35	Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esiin pahaa.

Mat. 12:36	Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta jonka ihmiset puhuvat, heidän pitää tehdä tili tuomiopäivänä.

Mat. 12:37	Sanoistasi sinut julistetaan oikeamieliseksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.

Mat. 18:21	Silloin Pietari meni Hänen luokseen ja sanoi Hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun pitää antaa anteeksi veljelleni, joka tekee väärin minua vastaan? Jopa seitsemän kertaa?"

Mat. 18:22	Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Luu. 17:3	Jos sinun veljesi tekee syntiä, nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.

Luu. 17:4	Jos hän tekee syntiä sinua vastaan seitsemän kertaa päivässä, ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo "minä kadun", anna hänelle anteeksi.

Mat. 18:23	Taivaan valtakuntaa voidaan nimittäin verrata kuninkaaseen, joka vaati tilintekoa palvelijoiltaan.

Mat. 18:24	Kun hän ryhtyi tilintekoon, hänen eteensä tuotiin eräs joka oli velkaa hänelle kymmenen tuhatta säkkiä hopeaa.

Mat. 18:25	Tällä ei kuitenkaan ollut millä maksaa, joten hänen isäntänsä määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa orjiksi, sekä kaiken mitä hänellä oli, jotta velka tulisi maksetuksi.

Mat. 18:26	Silloin palvelija kumartui maahan ja rukoili häntä: "Ole kärsivällinen minua kohtaan, niin maksan sinulle kaiken."

Mat. 18:27	Isännän kävi sääliksi sitä palvelijaa, joten hän antoi tämän mennä ja antoi hänelle velan anteeksi.

Mat. 18:28	Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata hopeakolikkoa, ja otti hänet kiinni, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: "Maksa minkä olet velkaa."

Mat. 18:29	Hänen palvelustoverinsa kumartui maahan ja pyysi häntä: "Ole kärsivällinen minua kohtaan, niin maksan sinulle."

Mat. 18:30	Mutta hän ei suostunut siihen, vaan meni heittämään hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.

Mat. 18:31	Kun hänen palvelustoverinsa näkivät mitä tapahtui, he tulivat hyvin surullisiksi, ja menivät kertomaan isännälleen kaiken mitä oli tapahtunut.

Mat. 18:32	Silloin hänen isäntänsä kutsui hänet luokseen, ja sanoi hänelle: "Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi koko sen velan, koska pyysit sitä minulta.

Mat. 18:33	Eikö sinunkin olisi pitänyt olla armollinen palvelustoverillesi, samoin kuin minä olin armollinen sinulle?"

Mat. 18:34	Niin hänen isäntänsä suuttui ja antoi hänet vanginvartijoiden käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken mitä oli velkaa hänelle.

Mat. 18:35	Samoin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jos te ette anna sydämestänne anteeksi kukin veljellenne.

Luu. 15:11-12	Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: "Isä, anna minulle se osa omaisuudestasi, joka olisi tulossa minulle." Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

Luu. 15:13	Ei kulunut montaakaan päivää, kun nuorempi poika keräsi kaiken mitä hän omisti, ja matkusti pois kaukaiseen maahan. Siellä hän tuhlasi omaisuutensa, viettäen rietasta elämää porttojen kanssa.

Luu. 15:14	Kun hän oli tuhlannut kaiken, koko siihen maahan tuli kova nälänhätä, ja hän alkoi kärsiä köyhyyttä.

Luu. 15:15	Niin hän meni tekemään sopimuksen erään sen maan kansalaisen kanssa, ja tämä lähetti hänet maatilalleen hoitamaan sikoja.

Luu. 15:16	Hän halusi täyttää vatsansa sillä rehulla jota siat söivät, mutta edes sitä ei kukaan antanut hänelle.

Luu. 15:17	Niin hän ajatteli itsekseen: "Kuinka monella minun isäni palkkaamalla työntekijällä on yltäkylläisesti ruokaa, mutta minä kuolen nälkään täällä!

Luu. 15:18	Minä nousen ja menen isäni luokse, ja sanon hänelle: Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi,

Luu. 15:19	enkä enää ansaitse että minua kutsutaan sinun pojaksesi. Tee minusta yksi palkatuista työntekijöistäsi."

Luu. 15:20	Niin hän nousi ja meni isänsä luokse. Kun hän oli vielä kaukana, hänen isänsä näki hänet ja oli armollinen hänelle, juoksi häntä vastaan ja heittäytyi hänen kaulaansa ja antoi hänelle hellän suukon.

Luu. 15:21	Mutta poika sanoi hänelle: "Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse että minua kutsutaan sinun pojaksesi."

Luu. 15:22	Silloin isä sanoi palvelijoilleen: "Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja laittakaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkoihinsa,

Luu. 15:23	ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa se. Syökäämme ja juhlikaamme,

Luu. 15:24	sillä tämä minun poikani oli kuollut, mutta hän heräsi henkiin. Hän oli kadonnut, mutta on löytynyt taas." Niin he alkoivat juhlimaan.

Luu. 15:25	Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Kun hän saapui lähemmäs kotia, hän kuuli laulun ja tanssimisen.

Luu. 15:26	Hän kutsui luokseen yhden palvelijoista, ja kysyi mitä se oli.

Luu. 15:27	Tämä sanoi hänelle: "Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin."

Luu. 15:28	Silloin hän suuttui, eikä halunnut mennä sisälle. Mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä sovinnollisesti.

Luu. 15:29	Hän vastasi isälleen: "Minä olen palvellut sinua niin monta vuotta, enkä ole koskaan jättänyt noudattamatta sinun käskyjäsi, mutta silti et ole koskaan antanut minulle edes pientä vuohta, jotta pitäisin juhlat ystävieni kanssa.

Luu. 15:30	Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan."

Luu. 15:31	Niin hän sanoi hänelle: "Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki mikä on minun omaani on sinun.

Luu. 15:32	Mutta pitihän nyt juhlia ja iloita, koska tämä sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi henkiin, hän oli kadonnut mutta on löytynyt taas."

Luu. 18:9	Hän kertoi vielä tämän vertauksen muutamille jotka halveksivat muita, ja luottivat itseensä kuvitellen olevansa viattomia:

Luu. 18:10	Kaksi miestä meni ylös temppelivuorelle pyhäkköön rukoilemaan. Toinen oli fariseus, ja toinen oli epärehellinen veronkerääjä.

Luu. 18:11	Fariseus seisoi rukoilemassa itsekseen näin: "Jumala, minä kiitän Sinua että en ole sellainen kuin muut ihmiset, riistäjät ja väärämieliset ja aviorikoksen tekijät, enkä myöskään sellainen kuin tuo epärehellinen veronkerääjä.

Luu. 18:12	Minä paastoan kahdesti viikossa, ja annan kymmenykset kaikista tuloistani."

Luu. 18:13	Epärehellinen veronkerääjä seisoi taaempana, eikä halunnut edes nostaa katsettaan taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: "Jumala, ole armollinen minulle syntiselle."

Luu. 18:14	Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa oikeamielisempänä kuin se toinen. Sillä jokainen joka korottaa itsensä, se alennetaan, mutta joka alentaa itsensä, se korotetaan.

Mat. 21:18-19	Kun Hän palasi kaupunkiin aikaisin aamulla, Hänellä oli nälkä. Nähdessään tien vieressä viikunapuun Hän meni sen luokse, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä. Niin Hän sanoi sille:

Mat. 21:19	Älköön sinusta enää koskaan kasvako hedelmää.

Mat. 21:19-20	Ja pian se viikunapuu kuihtui. Kun opetuslapset näkivät tämän, he ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu kuihtui niin nopeasti?"

Mat. 21:21	Varmasti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, voisitte tehdä ei vain sitä mikä tapahtui viikunapuulle, vaan jopa niin että jos sanoisitte tälle vuorelle "nouse ja heittäydy mereen", se tapahtuisi.

Mar. 11:24	Minä sanon teille: kaiken mitä te rukoilette ja pyydätte, uskokaa saaneenne, niin se tulee teille.

Mar. 11:25	Ja kun te seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi jos kenelläkään teistä on jotain toista vastaan, jotta myös teidän Isänne joka on taivaassa antaisi teille anteeksi teidän väärät tekonne.

Mat. 27:38	Hänen kanssaan ristiinnaulittiin kaksi ryöstäjää, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

Joh. 19:19	Pilatus kirjoitti myös kyltin ja kiinnitti sen ristiin. Siihen oli kirjoitettu näin: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas."

Luu. 23:34	Mutta Jeesus sanoi:

Luu. 23:34	Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

Joh. 19:23	Kun sotilaat olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he ottivat Hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös hienon alusvaatteen, mutta se oli saumaton, yksiosaisena kudottu ylhäältä asti.

Joh. 19:24	Sen takia he sanoivat toisilleen: "älkäämme leikatko sitä rikki, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kuka saa sen omakseen", jotta tämä kirjoitus toteutuisi: "He jakoivat minun vaatteeni keskenään, ja heittivät minun puvustani arpaa."

Luu. 23:39	Silloin toinen pahantekijöistä, jotka roikkuivat siinä ristillä, pilkkasi Häntä: "Eikö Sinun pitänyt olla Messias? Auta siis itseäsi ja meitä!"

Luu. 23:40	Mutta toinen vastasi ja moitti häntä: "Etkö pelkää edes Jumalaa, sinä joka olet saman rangaistuksen alaisena?

Luu. 23:41	Me kärsimme oikeudenmukaisesti, koska me saamme mitä meidän tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa."

Luu. 23:42-43	Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua kun tulet valtakuntaasi." Niin Jeesus sanoi hänelle:

Luu. 23:43	Varmasti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.

Mat. 27:45	Päivänvalon kuudennesta tunnista alkaen tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti aina yhdeksänteen tuntiin asti.

Joh. 19:28	Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi että kaikki oli jo täytetty, Hän sanoi vielä, jotta pyhät kirjoitukset toteutuisivat:

Joh. 19:28	Minulla on jano.

Joh. 19:29	Siinä oli astia täynnä hapanviiniä. He täyttivät sienen hapanviinillä, ja kiinnittivät sienen iisoppi-kasvin oksan päähän, ja ojensivat sen Hänen suunsa eteen.

Joh. 19:30	Kun Jeesus oli ottanut hapanviiniä, Hän sanoi:

Joh. 19:30	Se on täytetty.

Mat. 27:46	Noin yhdeksännen tunnin aikoihin Jeesus huusi suurella äänellä:

Mar. 15:34	Eeli, Eeli, lama sabakhtani?

Mar. 15:34	(Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?)

Luu. 23:46	Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni.

Luu. 23:46	Sen sanottuaan Hän antoi henkensä.

Mat. 27:51	Silloin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kallioihin tuli halkeamia,

Mat. 27:52	ja hautoja avautui, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.