Kaikki Jeesuksen opetukset

Mar. 1:14-15	Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi:

Mar. 1:15	Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.

Mat. 4:19	Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.

Joh. 1:51	Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle.

Luu. 4:16	Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

Luu. 4:17	Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

Luu. 4:18-19	"Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta."

Luu. 4:21	Niin hän rupesi puhumaan heille:

Luu. 4:21	Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.

Luu. 4:22-23	Ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?" Niin hän sanoi heille:

Luu. 4:23	Kaiketi aiotte sanoa minulle tämän sananlaskun: "parantaja, paranna itsesi"; "tee täälläkin, kotikaupungissasi, niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa".

Luu. 4:24	Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan.

Luu. 4:25	Minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Eliaan aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja suuri nälkä tuli kaikkeen maahan,

Luu. 4:26	eikä Eliasta lähetetty kenenkään tykö heistä, vaan ainoastaan leskivaimon tykö Siidonin-maan Sareptaan.

Luu. 4:27	Ja monta pitalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen.

Luu. 4:28-29	Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista.

Mat. 8:5-7	Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa." Hän sanoi hänelle:

Mat. 8:7	Minä tulen ja parannan hänet.

Mat. 8:8	Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee."

Mat. 8:10	Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

Mat. 8:11	Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;

Mat. 8:12	mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

Mat. 8:13	Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon.

Mat. 9:2	Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle:

Mat. 9:2	Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Mat. 9:3-4	Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa." Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi:

Mat. 9:4	Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?

Mat. 9:5	Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: "sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi", vai sanoa: "nouse ja käy"?

Mat. 9:6	Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.

Mat. 9:20	Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.

Mat. 9:21-22	Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi." Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi:

Mat. 9:22	Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi.

Mat. 9:27	Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä."

Mat. 9:29	Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi:

Mat. 9:29	Tapahtukoon teille uskonne mukaan.

Mat. 10:35	Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

Mat. 9:36-37	Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa:

Mat. 9:37-38	Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

Luu. 9:1	Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

Luu. 9:2	Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

Luu. 10:1-2	Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä. Ja hän sanoi heille:

Mat. 10:5-6	Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin, vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

Mat. 10:7	Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: "Taivasten valtakunta on tullut lähelle."

Mat. 10:8	Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

Mat. 10:9	Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,

Mat. 10:10	älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

Luu. 10:4	Älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

Mat. 10:11	Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

Mat. 10:12-13	Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä. Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.

Luu. 10:7	Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

Luu. 10:8	Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

Luu. 10:9	ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: "Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle."

Luu. 10:10	Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:

Luu. 10:11	"Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle."

Mat. 10:15	Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

Luu. 10:16	Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt.

Mat. 11:2-4	Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?" Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille:

Mat. 11:4	Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

Mat. 11:5	sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

Mat. 11:6	Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.

Mat. 11:7	Kun he olivat menneet, rupesi Jeesus puhumaan kansalle Johanneksesta:

Mat. 11:7	Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

Luu. 7:25	Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.

Mat. 11:9	Vai mitä te lähditte? Profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

Mat. 11:10	Tämä on se, josta on kirjoitettu: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi."

Mat. 11:11	Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.

Luu. 7:29	Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.

Luu. 7:30	Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

Mat. 11:12	Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

Mat. 11:13	Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti;

Mat. 11:14	ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva.

Joh. 9:1	Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

Joh. 9:2-3	Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" Jeesus vastasi:

Joh. 9:3	Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

Joh. 9:4	Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

Joh. 9:5	Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.

Joh. 9:6-7	Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen ja sanoi hänelle:

Joh. 9:7	Mene ja peseydy Siiloan lammikossa.

Joh. 9:7	(Se on käännettynä: lähetetty.) Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

Joh. 9:39	Ja Jeesus sanoi:

Joh. 9:39	Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi.

Joh. 9:40-41	Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?" Jeesus sanoi heille:

Joh. 9:41	Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: "me näemme"; sentähden teidän syntinne pysyy.

Joh. 11:1	Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

Joh. 11:4	Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi:

Joh. 11:4	Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi.

Joh. 11:6-7	Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää; mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen:

Joh. 11:7	Menkäämme taas Juudeaan.

Joh. 11:8-9	Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!" Jeesus vastasi:

Joh. 11:9	Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

Joh. 11:10	Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa.

Joh. 11:11	Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta.

Joh. 11:12	Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi."

Joh. 11:13-14	Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan:

Joh. 11:14-15	Lasarus on kuollut, ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä.

Joh. 11:17	Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.

Joh. 11:18	Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

Joh. 11:21	Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.

Joh. 11:22-23	Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." Jeesus sanoi hänelle:

Joh. 11:23	Sinun veljesi on nouseva ylös.

Joh. 11:24	Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä."

Joh. 11:25	Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.

Joh. 11:26	Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.

Joh. 11:33	Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi.

Joh. 11:35-36	Ja Jeesus itki. Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"

Joh. 11:38-39	Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi. Jeesus sanoi:

Joh. 11:39	Ottakaa kivi pois.

Joh. 11:39-40	Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää." Jeesus sanoi hänelle:

Joh. 11:40	Enkö minä sanonut sinulle, että, jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?

Joh. 11:41	Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi:

Joh. 11:41	Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.

Joh. 11:42	Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut.

Joh. 11:43	Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä:

Joh. 11:43	Lasarus, tule ulos!

Joh. 11:44	Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille:

Joh. 11:44	Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä.

Mat. 17:14	Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies, polvistui hänen eteensä

Mat. 17:15	ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen.

Mat. 17:16	Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet häntä parantaa."

Mat. 17:17	Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun tyköni.

Mat. 17:19	Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"

Mar. 9:29	Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.

Mat. 17:20	Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: "siirry täältä tuonne", ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.

Luu. 17:11	Ja kun hän oli matkalla Jerusalemiin, kulki hän Samarian ja Galilean välistä rajaa.

Luu. 17:12	Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi;

Luu. 17:13-14	ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!" Ja heidät nähdessään hän sanoi heille:

Luu. 17:14	Menkää ja näyttäkää itsenne papeille.

Luu. 17:14-15	Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat. Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä

Luu. 17:16-17	ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi:

Luu. 17:17	Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat?

Luu. 17:18	Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?

Luu. 17:19	Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut.

Mat. 26:47	Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.

Joh. 18:4	Silloin Jeesus, joka tiesi kaiken, mikä oli häntä kohtaava, astui esiin ja sanoi heille:

Joh. 18:4	Ketä te etsitte?

Joh. 18:5	He vastasivat hänelle: "Jeesusta, Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille:

Joh. 18:8	Minä se olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä;

Joh. 18:9	että se sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut:

Joh. 18:9	En minä ole kadottanut ketään niistä, jotka sinä olet minulle antanut.

Mat. 26:50	Silloin he tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.

Joh. 18:10-11	Niin Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan. Niin Jeesus sanoi Pietarille:

Mat. 26:52	Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.

Joh. 18:11	Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isä on minulle antanut?

Mat. 26:53	Vai luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legionaa enkeleitä?

Mat. 26:54	Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?

Luu. 22:51	Sallikaa vielä tämäkin.

Luu. 22:51-52	Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet. Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan:

Mat. 26:55	Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. Joka päivä minä olen istunut pyhäkössä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni.

Luu. 22:53	Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.

Mat. 26:56	Tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen.

Mat. 26:57	Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

Joh. 18:12	Niin sotilasjoukko ja päällikkö ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni ja sitoivat hänet

Joh. 18:13	ja veivät ensin Hannaan luo, sillä hän oli Kaifaan appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylimmäisenä pappina.

Joh. 18:14	Ja Kaifas oli se, joka neuvottelussa oli juutalaisille sanonut: "On hyödyllistä, että yksi ihminen kuolee kansan edestä."