Kaikki Jeesuksen opetukset

Mat. 3:1	Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa

Mat. 3:2	ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.

Luu. 3:9	Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.

Luu. 3:11	Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin.

Luu. 3:13	Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty.

Luu. 3:14	Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne."

Mat. 3:3	Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ’Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi’."

Mat. 5:1	Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Mat. 5:2	Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:

Mat. 5:3	Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Mat. 5:4	Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

Mat. 5:5	Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

Mat. 5:6	Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

Mat. 5:7	Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

Mat. 5:8	Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

Mat. 5:9	Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

Mat. 5:10	Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Mat. 5:11	Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Mat. 5:12	Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Luu. 6:24	Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!

Luu. 6:25	Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!

Luu. 6:26	Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

Mat. 5:21	Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: "älä tapa", ja: "joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion".

Mat. 5:22	Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: "sinä tyhjänpäiväinen", on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: "sinä hullu", on ansainnut helvetin tulen.

Mat. 5:23	Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,

Mat. 5:24	niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

Luu. 12:57	Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?

Mat. 5:25	Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen.

Mat. 5:26	Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.

Mat. 5:38	Te olette kuulleet sanotuksi: "Silmä silmästä ja hammas hampaasta."

Mat. 5:39	Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;

Mat. 5:40	ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;

Mat. 5:41	ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.

Mat. 5:42	Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää,

Luuk. 6:30	äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.

Mat. 5:43	Te olette kuulleet sanotuksi: "Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi."

Mat. 5:44	Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,

Mat. 5:45	että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

Mat. 5:46	Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?

Mat. 5:47	Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

Luu. 6:33	Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.

Luu. 6:34	Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

Luu. 6:35	Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

Mat. 5:48	Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.

Mat. 6:1	Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

Mat. 6:2	Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

Mat. 6:3	Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

Mat. 6:4	että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

Mat. 6:19	Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.

Mat. 6:20	Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.

Mat. 6:21	Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

Mat. 6:22	Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.

Mat. 6:23	Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!

Luu. 11:35	Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.

Luu. 11:36	Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan.

Luu. 12:13-14	Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön." Mutta hän vastasi hänelle:

Luu. 12:14	Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?

Luu. 12:15	Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.

Luu. 12:16	Ja hän puhui heille vertauksen sanoen:

Luu. 12:16-17	Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: "Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?"

Luu. 12:18	Ja hän sanoi: "Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;

Luu. 12:19	ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse."

Luu. 12:20	Mutta Jumala sanoi hänelle: "Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?"

Luu. 12:21	Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä.

Mat. 6:24	Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

Mat. 6:25	Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

Mat. 6:26	Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?

Mat. 6:27	Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

Luu. 12:26	Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?

Mat. 6:28	Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

Mat. 6:29	Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

Mat. 6:30	Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?

Mat. 6:31	Älkää siis murehtiko sanoen: "mitä me syömme?" tahi: "mitä me juomme?" tahi: "millä me itsemme vaatetamme?",

Luu. 12:29-30	älkääkä korkeita tavoitelko. Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.

Mat. 6:33	Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Mat. 6:34	Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.

Luu. 12:32	Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.

Luu. 12:33	Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.

Luu. 12:34	Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

Mat. 8:19-20	Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet." Niin Jeesus sanoi hänelle:

Mat. 8:20	Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi.

Mat. 8:21-22	Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni." Mutta Jeesus sanoi hänelle:

Mat. 8:22	Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa.

Luu. 9:61-62	Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni." Mutta Jeesus sanoi hänelle:

Luu. 9:62	Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.

Mat. 10:35	Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

Mat. 9:36-37	Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa:

Mat. 9:37-38	Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

Luu. 9:1	Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

Luu. 9:2	Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

Luu. 10:1-2	Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä. Ja hän sanoi heille:

Mat. 10:5-6	Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin, vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

Mat. 10:7	Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: "Taivasten valtakunta on tullut lähelle."

Mat. 10:8	Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

Mat. 10:9	Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,

Mat. 10:10	älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

Luu. 10:4	Älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

Mat. 10:11	Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

Mat. 10:12-13	Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä. Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.

Luu. 10:7	Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

Luu. 10:8	Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

Luu. 10:9	ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: "Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle."

Luu. 10:10	Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:

Luu. 10:11	"Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle."

Mat. 10:15	Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

Luu. 10:16	Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt.

Mat. 11:2-4	Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?" Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille:

Mat. 11:4	Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

Mat. 11:5	sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

Mat. 11:6	Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.

Mat. 11:7	Kun he olivat menneet, rupesi Jeesus puhumaan kansalle Johanneksesta:

Mat. 11:7	Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

Luu. 7:25	Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.

Mat. 11:9	Vai mitä te lähditte? Profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

Mat. 11:10	Tämä on se, josta on kirjoitettu: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi."

Mat. 11:11	Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.

Luu. 7:29	Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.

Luu. 7:30	Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

Mat. 11:12	Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

Mat. 11:13	Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti;

Mat. 11:14	ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva.

Luu. 10:25-26	Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" Niin hän sanoi hänelle:

Luu. 10:26	Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?

Luu. 10:27	Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."

Luu. 10:28	Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

Luu. 10:29-30	Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?" Jeesus vastasi ja sanoi:

Luu. 10:30	Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

Luu. 10:31	Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.

Luu. 10:32	Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.

Luu. 10:33	Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

Luu. 10:34	Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

Luu. 10:35	Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: "Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan."

Luu. 10:36	Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?

Luu. 10:37	Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Niin Jeesus sanoi hänelle:

Luu. 10:37	Mene ja tee sinä samoin.

Luu. 7:36	Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.

Luu. 7:37	Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta

Luu. 7:38	ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.

Luu. 7:39-40	Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen." Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:

Luu. 7:40	Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle.

Luu. 7:41	Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.

Luu. 7:42	Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?

Luu. 7:43	Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi."

Luu. 7:43-44	Oikein sinä ratkaisit. Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.

Luu. 7:45	Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.

Luu. 7:46	Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.

Luu. 7:47	Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän.

Luu. 7:48	Sitten hän sanoi naiselle:

Luu. 7:48	Sinun syntisi ovat anteeksi annetut.

Luu. 7:49-50	Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?" Mutta hän sanoi naiselle:

Luu. 7:50	Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan.

Mat. 17:22	Ja kun he yhdessä vaelsivat Galileassa, sanoi Jeesus heille:

Mat. 17:22-23	Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.

Mar. 9:32	Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä.

Mat. 17:24	Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"

Mat. 17:25	Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"

Mat. 17:26	Ja kun hän vastasi: "vierailta", sanoi Jeesus hänelle:

Mat. 17:26-27	Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.

Mat. 18:21	Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"

Mat. 18:22	Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Luu. 17:3	Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.

Luu. 17:4	Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: "minä kadun", niin anna hänelle anteeksi.

Mat. 18:23	Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.

Mat. 18:24	Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

Mat. 18:25	Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

Mat. 18:26	Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: "Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki."

Mat. 18:27	Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

Mat. 18:28	Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: "Maksa, minkä olet velkaa."

Mat. 18:29	Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: "Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle."

Mat. 18:30	Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.

Mat. 18:31	Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.

Mat. 18:32	Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: "Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;

Mat. 18:33	eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?"

Mat. 18:34	Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijain käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.

Mat. 18:35	Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.

Luu. 14:1	Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.

Luu. 14:7	Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:

Luu. 14:8	Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

Luu. 14:9	niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: "anna tälle sija", ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.

Luu. 14:10	Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: "Ystäväni, astu ylemmäksi." Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.

Luu. 14:11	Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

Luu. 14:12	Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut:

Luu. 14:12	Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.

Luu. 14:13	Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;

Luu. 14:14	niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa.

Luu. 16:1	Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa.

Luu. 16:2	Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: "Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita."

Luu. 16:3	Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: "Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän.

Luu. 16:4	Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta."

Luu. 16:5	Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: "Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?"

Luu. 16:6	Tämä sanoi: "Sata astiaa öljyä." Niin hän sanoi hänelle: "Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä."

Luu. 16:7	Sitten hän sanoi toiselle: "Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?" Tämä sanoi: "Sata tynnyriä nisuja." Hän sanoi hänelle: "Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä."

Luu. 16:8	Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset.

Luu. 16:9	Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

Luu. 16:10	Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.

Luu. 16:11	Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

Luu. 16:12	Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

Luu. 16:13	Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

Luu. 16:14-15	Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. Ja hän sanoi heille:

Luu. 16:15	Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.

Luu. 16:16	Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.

Luu. 16:17	Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.

Luu. 16:19	Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.

Luu. 16:20	Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita

Luu. 16:21	ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.

Luu. 16:22	Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

Luu. 16:23	Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

Luu. 16:24	Ja hän huusi sanoen: "Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!"

Luu. 16:25	Mutta Aabraham sanoi: "Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

Luu. 16:26	Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme."

Luu. 16:27	Hän sanoi: "Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon

Luu. 16:28	— sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan."

Luu. 16:29	Mutta Aabraham sanoi: "Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä."

Luu. 16:30	Niin hän sanoi: "Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen."

Luu. 16:31	Mutta Aabraham sanoi hänelle: "Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös."

Luu. 19:1-2	Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi. Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.

Luu. 19:3	Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.

Luu. 19:4-5	Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse. Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle:

Luu. 19:5	Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi.

Luu. 19:6	Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.

Luu. 19:7	Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan."

Luu. 19:8-9	Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin." Niin Jeesus sanoi hänestä:

Luu. 19:9	Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;

Luu. 19:10	sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on.

Mat. 19:13	Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

Mat. 19:14	Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta.

Mar. 10:15	Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

Mar. 10:17	Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

Mar. 10:18	Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

Mat. 19:17	Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.

Mat. 19:18	Nämä: "älä tapa", "älä tee huorin", "älä varasta", "älä sano väärää todistusta",

Mat. 19:19	"kunnioita isääsi ja äitiäsi", ja: "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

Mar. 10:20	Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti."

Mar. 10:21	Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle:

Mar. 10:21	Yksi sinulta puuttuu.

Mat. 19:21	Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.

Mat. 19:22	Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

Mat. 19:23	Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.

Mar. 10:24	Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!

Mat. 19:24	Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

Mat. 19:25	Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

Mar. 10:27	Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.

Mat. 19:27	Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?"

Mat. 19:28	Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

Mar. 10:29	Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,

Mar. 10:30	ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.

Mat. 19:30	Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi.

Mat. 20:1	Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

Mat. 20:2	Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa.

Mat. 20:3	Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina;

Mat. 20:4	ja hän sanoi heille: "Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille."

Mat. 20:5	Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.

Mat. 20:6	Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: "Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?"

Mat. 20:7	He sanoivat hänelle: "Kun ei kukaan ole meitä palkannut." Hän sanoi heille: "Menkää tekin minun viinitarhaani."

Mat. 20:8	Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: "Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti."

Mat. 20:9	Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin.

Mat. 20:10	Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.

Mat. 20:11-12	Kun he sen saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan ja sanoivat: "Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen."

Mat. 20:13	Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: "Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista?

Mat. 20:14	Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin.

Mat. 20:15	Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?"

Mat. 20:16	Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.

Mat. 21:12	Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

Mar. 11:17	Eikö ole kirjoitettu: "Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi"? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.

Mat. 21:15-16	Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?"

Mat. 21:16	Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: "Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen"?

Mat. 22:15	Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

Mat. 22:16	Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

Mat. 22:17	Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

Mat. 22:18-19	Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut? Näyttäkää minulle veroraha.

Mat. 22:20	Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?

Mat. 22:21	He vastasivat: "Keisarin."

Mat. 22:21	Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.

Mat. 23:23	Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

Mat. 23:24	Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

Mat. 23:25	Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

Mat. 23:26	Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!

Luu. 11:40	Te mielettömät, eikö se, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin?

Luu. 11:41	Mutta antakaa almuksi se, mikä sisällä on; katso, silloin kaikki on teille puhdasta.

Mat. 23:27	Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

Mat. 23:28	Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.

Luu. 11:44	Voi teitä, kun te olette niinkuin merkittömät haudat, joiden päällitse ihmiset kävelevät niistä tietämättä!

Mar. 12:41	Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

Mar. 12:42-43	Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä. Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

Mar. 12:43	Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

Mar. 12:44	Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.

Mat. 25:14	Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille:

Luu. 19:12-13	Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen. Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa;

Mat. 25:15	yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.

Luu. 19:14	Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: "Emme tahdo tätä kuninkaaksemme."

Mat. 25:16-17	Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.

Mat. 25:18	Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

Luu. 19:15	Saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.

Mat. 25:20	Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: "Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut."

Mat. 25:21	Hänen herransa sanoi hänelle: "Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

Luu. 19:17	Saat vallita kymmentä kaupunkia."

Mat. 25:22	Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: "Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut."

Mat. 25:23	Hänen herransa sanoi hänelle: "Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

Luu. 19:19	Vallitse sinä viittä kaupunkia."

Mat. 25:24	Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: "Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.

Mat. 25:25	Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi."

Mat. 25:26	Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.

Mat. 25:27	Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

Mat. 25:28	Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

Mat. 25:29	Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

Mat. 25:30	Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

Luu. 19:27	Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni."

Mat. 26:1	Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:

Mat. 26:2	Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi.

Mat. 26:3	Silloin ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas nimisen ylimmäisen papin palatsiin

Mat. 26:4	ja neuvottelivat, kuinka ottaisivat Jeesuksen kiinni kavaluudella ja tappaisivat hänet.

Mat. 26:5	Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa."

Mat. 26:6	Kun Jeesus oli Betaniassa pitalisen Simonin asunnossa,

Joh. 12:2	siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan.

Joh. 12:3	Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan;

Mat. 26:7	mukanaan alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, minkä hän vuodatti Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla.

Mat. 26:8	Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus?

Joh. 12:4	Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava:

Joh. 12:5	"Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?"

Joh. 12:6	Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu.

Mar. 14:6	Mutta Jeesus sanoi:

Mar. 14:6	Miksi pahoitatte hänen mieltään? Hän teki hyvän työn minulle.

Joh. 12:7	Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle.

Mar. 14:7	Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.

Mar. 14:8	Hän teki, minkä voi. Edeltäkäsin hän voiteli minun ruumiini hautaamista varten.

Mar. 14:9	Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on mainittava hänen muistoksensa.

Joh. 12:9	Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.

Joh. 12:10-11	Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin, koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.

Joh. 13:21	Tämän sanottuaan Jeesus tuli järkytetyksi hengessään ja todisti ja sanoi:

Mar. 14:18	Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut, yksi, joka syö minun kanssani.

Mar. 14:20	Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa vatiin minun kanssani.

Mat. 26:24	Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt.

Mat. 26:25	Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai minä ole se?" Hän sanoi hänelle:

Mat. 26:25	Sinäpä sen sanoit.

Joh. 13:22	Niin opetuslapset katsoivat toisiinsa epätietoisina, kenestä hän puhui.

Joh. 13:23	Ja eräs hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus rakasti, lepäsi aterioitaessa Jeesuksen syliä vasten.

Joh. 13:25-26	Niin tämä, nojautuen Jeesuksen rintaa vasten, sanoi hänelle: "Herra, kuka se on?" Jeesus vastasi:

Joh. 13:26	Se on se, jolle minä kastan ja annan tämän palan.

Joh. 13:26-27	Niin hän otti palan, kastoi sen ja antoi Juudaalle, Simon Iskariotin pojalle. Ja silloin, sen palan jälkeen, meni häneen saatana. Niin Jeesus sanoi hänelle:

Joh. 13:27	Minkä teet, se tee pian.

Joh. 13:28	Mutta ei kukaan aterioivista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.

Joh. 13:29	Sillä muutamat luulivat, koska rahakukkaro oli Juudaalla, Jeesuksen sanoneen hänelle: "osta, mitä tarvitsemme juhlaksi", tai että hän antaisi jotakin köyhille.

Joh. 13:30	Niin hän, otettuaan sen palan, meni kohta ulos; ja oli yö.

Luu. 22:31	Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;

Luu. 22:32	mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi.

Mat. 26:31	Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: "Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan."

Mat. 26:32	Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan.

Mat. 26:33	Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en koskaan loukkaannu.

Luu. 22:33	Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan."

Mat. 26:34	Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät.

Luu. 22:35	Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?

Luu. 22:35	He vastasivat: "Ei mitään." Niin hän sanoi heille:

Luu. 22:36	Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.

Luu. 22:37	Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: "Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon." Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt.

Luu. 22:38	Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Mutta hän vastasi heille:

Luu. 22:38	Riittää.

Luu. 22:39	Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle,

Joh. 18:1	Kedronin puron tuolle puolelle; siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsinensa.

Joh. 18:2	Mutta myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi sen paikan, koska Jeesus ja hänen opetuslapsensa usein olivat kokoontuneet sinne.

Luu. 22:40	Ja tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille:

Luu. 22:40	Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.

Luu. 22:41	Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän.

Mat. 26:37	Ja hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa; ja hän alkoi murehtia ja tulla tuskaan.

Mat. 26:38	Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani.

Mat. 26:39	Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen:

Mat. 26:39	Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä.

Mat. 26:40	Ja hän tuli opetuslasten tykö ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille:

Mat. 26:40-41	Niin ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani! Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.

Mat. 26:42	Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen:

Mat. 26:42	Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi.

Mat. 26:43	Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi.

Mat. 26:44-45	Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan. Sitten hän tuli opetuslasten tykö ja sanoi heille:

Mat. 26:45	Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

Mat. 26:46	Nouskaa, lähtekäämme; katso, se on lähellä, joka minut kavaltaa.

Mat. 27:57	Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi.

Mat. 27:58	Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.

Mat. 27:59	Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen

Mat. 27:60	ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon.

Luu. 23:54	Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.

Luu. 23:55	Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.

Luu. 23:56	Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.