|
Luu. 17:5
|
Apostolit sanoivat Herralle: "Anna meille lisää uskoa."
Niin Herra sanoi:
|
| |
|
Luu. 17:6
|
Jos teillä olisi uskoa sinapin siemenenkään verran, te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle
"nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen", ja se tottelisi teitä.
|
| |
|
Luu. 17:7
|
Jos jollain teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta:
"Mene heti ruokailemaan"?
|
| |
|
Luu. 17:8
|
Eikö hän pikemminkin sano hänelle: "Valmista minulle ateria, ja kerää vaatteidesi helmat vyölle ja palvele minua,
sillä välin kun minä syön ja juon. Sen jälkeen sinä voit syödä ja juoda."
|
| |
|
Luu. 17:9
|
Ei kai hän kiitä palvelijaa siitä että tämä teki, mitä oli käsketty?
|
| |
|
Luu. 17:10
|
Samoin myös te, kun olette tehneet kaiken mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: "Me olemme vain vaatimattomia palvelijoita,
olemme tehneet vain sen minkä olimme velvolliset tekemään."
|